Kasvattajasta

Terve! 👋🏼 Olen Nina, Kennel Golden Cavalcadian perustaja sekä näiden sivujen ylläpitäjä. Asun Myrskylässä Uudellamaalla koirieni Hallan ja Lumin kanssa ja opiskelen viimeistä vuotta liiketalouden tradenomiksi.

Lemmikit ovat olleet lapsuudesta asti osa elämääni ja niin nämä pienet spanielit ovat valloittaneet sydämeni pysyvästi. Halu kasvattajaksi ryhtymiseen on syttynyt varhain rakkaudestani tähän rotuun. 💚

Olen ollut cavalier kingcharlesinspanieleiden parissa yli 19 vuotta ja näiden vuosien aikana minulle on kertynyt vankka kokemus cavalierien hoitamisesta ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Perustin Golden Cavalcadian päämääränäni edistää cavalierien rodun terveyttä eettisellä ja läpinäkyvällä koirankasvatuksella.

Olen aina valmis keskustelemaan lisää cavalier kingcharlesinpanieleista, niiden kasvatuksesta ja pennuista. Jos haluat tietää lisää mistä tahansa tai olet kiinnostunut varaamaan pennun, ota rohkeasti yhteyttä!

Pyrin jatkuvasti hankkimaan uutta tietoa ja oppimaan osallistumalla kursseille ja webinaareihin. Olen jo useana vuonna osallistunut IPFD:n kansainväliseen seminaariin, jonka aihealueina ovat koiran terveys, hyvinvointi ja kestävän kehityksen koiranjalostus. Suoritin Helsingin Yliopiston ‘Minä ja koirani’ kurssin keväällä 2024 ja osallistuin samalla koirien geenitutkimusryhmän käytöstutkimukseen.

---

Mistä tulee kennelin nimi Golden Cavalcadia?

Lauma häntäänsä heiluttavia ilosia spanieleita on kuin kavalkaadi kerrassaan – cavalcadia. Kulta on materiaalina ja värinä ollut kuninkaalisten ja aristokraattien suosiossa vuosisatoja, aivan kuten cavalierin juuret johtavat Englannin yläluokan suosiosta. Siispä kultainen kavalkaadi – Golden Cavalcadia sai alkunsa.

Voidaan silti puhua, että kavereiden kesken me ollaan Cavalcadia, muita variaatioita somessa ovat Golden Cavalcadia Cavaliers / GC Cavaliers 🐾💚

---

Koirahistoriani

Kun lapsena selasin Koirien pikkujättiläistä etsien unelmakoiraani, myönnän ettei cavalier kingcharlesinspanieli ollut 12-vuotiaan Ninan toiverotujen listalla. Perheessämme oli koirapelkoisuutta ja cavalier valikoitui vanhempieni päätöksellä meille nimenomaan siksi, että se on lempeä, ystävällinen ja rauhallinen pieni seurakoira. Vuonna 2006 kinuaminen tuotti tulosta, ja perheeseemme muutti cavalierpentu Zorro.

Meidän ikäväksemme Zorro ei kehittynyt normaalisti, kuten kasvavan pennun kuuluu: se ei esimerkiksi oppinut sisäsiistiksi millään. Pian alkoivat epileptiset kohtaukset ja oli selvää, että tilanne oli vakava. Selvisi, että Zorro oli kärsinyt synnytyksen aikana hapenpuutteesta, mikä oli vaurioittanut aivoja pysyvästi.

Ihka ensimmäisen koiramme menetyksen jälkeen vanhempani joutuivat pohtimaan todella, otetaanko huusholliin enää toista koiraa. Seuraavana vuonna 2007 äitini teki jättiyllätyksen, kun haimme Vaalasta Cavantsigos kennelistä cavalierveljekset Zicon ja Mökön. Pojat kehittyivät vauhdilla ja niiden touhuissa riitti energiaa.

Vuonna 2014, 20-vuotiaana ei ensimmäinen oma asunto uudessa kaupungissa tuntunut kodilta, jotain puuttui. Zico ja Mökö jäivät vanhempieni luokse kotikaupunkiini, ja asunto tuntui kolkolta ilman koiria. Lemmikinkaipuu oli valtava, ja niinpä maaliskuussa 2015 pieni poika Kallioluodon kennelistä muutti luokseni, Haiku.

Haikun kanssa sukelsin koiramaailman pariin kunnolla; opin paljon uutta cavalierien terveydestä ja mm. PeViSa tutkimuksista. Haiku sairastui pentuiässä giardiaan, joka jätti koiralle elinikäisen herkkävatsaisuuden. Opiskelin omatoimisesti koirien ruokinnasta ja koulutuksesta, sillä Haikun hyvinvointi ja tapakasvatus olivat perhekoiristamme poiketen nyt minun vastuullani.

Mökön kuoltua aivoinfarktiin kesällä 2017 veljensä Zico jäi perheemme ainoaksi koiraksi ja muuttui alakuloiseksi. Olihan se elänyt veljensä kanssa kirjaimellisesti koko ikänsä. Tuntui luontevalta, että Zico muutti Haikun seuraksi luokseni asumaan. Zicon ja Haikun yhteiseloa kesti 1,5 vuotta, kunnes meidän oli aika hyvästellä vanha herra Zico tammikuussa 2019. 💚

Olimme taloudessa tottuneet hoitamaan kahta koiraa, siinähän se meni kuin yksikin. Haiku oli sopeutunut jakamaan arjen koirakaverin kanssa, ja elämä “ainoana lapsena” näytti masentavan sitä. En edes harkinnut muita rotuja, vaan aloin keväällä etsiä Haikulle kaveria. Heinäkuussa 2019 meille muutti Halla Lagoonin kennelistä. Valitsemalla Hallan halusin rikkoa jo muodostuneen tavan: b&t pojan sijasta meille tulikin tricolor tyttö.

En siinä kohtaa etsinyt jalostuskoiraa, vaan pelkkää lemmikkiä ja kaveria Haikulle. Harmikseni huomasin ajan kuluessa, ettei näillä koirilla ollut samanlaista kemiaa, kun Zicolla ja Haikulla aikaisemmin. Hyvin ne tulivat kuitenkin toimeen, eikä esim koskaan tullut tappelua mistään.

Elämänmuutos vuonna 2021 toi minut pääkaupunkiseudulta Lahteen, jonne Halla muutti kanssani. Halla on ollut alusta asti valtavan kiintynyt minuun, joten se teki päätöksestä himpun verran helpomman. Uuden elämänvaiheen myötä Haiku muutti Keski-Uudellemaalle viettämään rauhaisaa seniorielämää.

Samainen elämänmuutos antoi sysäyksen omien haaveiden tavoitteluun: suoritin kennelliiton kasvattajan peruskurssin lokakuussa 2022. Matkani koirankasvatuksen maailmassa on vasta alussa, kennelnimi Golden Cavalcadia myönnettiin minulle lokakuussa 2023 ja silloin olen myös allekirjoittanut Kennelliiton kasvattajasitoumuksen.

Nyt eletään vuotta 2025, Lumi on muuttanut luoksemme keväällä ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan 💚🐾

Miksi kasvatan cavalier kingcharlesspanieleita?

Mielestäni tällä rodulla on niin paljon annettavaa ja niin paljon potentiaalia. Cavaliereilla on kyky tuoda iloa ympärilleen ja hurmata ihmiset vauvasta vaariin, mikä tekee niistä upeita lemmikkejä jokaiseen kotiin.

Haluan omalta osaltani olla vaikuttamassa siihen, että rodun terveyttä eheyttämällä cavaliereilla on tulevaisuudessakin paikka ihmisten sydämissä. 💚

Uskon vilpittömästi, että cavalier on täydellinen lemmikki lähes jokaiselle:

• Sopii hyvin ensimmäistä koiraa hankkivalle: cavalierin koulutus on verrattaen helppoa, eikä merkittäviä käytöshäiriöitä esiinny.
• Cavaliereilla on uskomaton kyky sopeutua ympäristöön ja erilaisiin elämäntyyleihin. Oli kyseessä sitten koti maalaistalossa tai kaupungin keskustassa, tälle rodulle ympäristön (tai sen muutoksen) ei pitäisi tuottaa ongelmaa.
• Koiran kärsivällinen ja lempeä luonne on täydellinen lapsiperheiden valinta. Cavalier osaa olla leikkisä ja riehakas, muttei koskaan hallitseva tai hyökkäävä.
• Sopii sekä lemmikiksi kotiin, että kaveriksi harrastuskentille. Cavalier on monipuolinen rotu, siinä on spanielin tarmokkuutta ja tekemisen meininkiä, mutta se ei hypi seinille ja raatele sohvankulmaa, jos ulos juoksemaan ei pääse. Yhtä hyvin cavalier viihtyy myös seurakoirana kodin lämmössä omistajansa kainalossa torkkuen.